Towards Twenty-First Century Education : Success Factors, Challenges, and the Renewal of Finnish Education

Peer reviewe

A New Wave of Learning in Finland : Get Started with Innovation!

Peer reviewe

Finnish teachers’ professionalism is built in teacher education and supported by school site

Lavonen, J., Korhonen, T., & Juuti, K. (2015). Finnish teachers’ professionalism is built in teacher education and supported by school site. The Hungarian Educational Research Journal, 5(1). http://herj.lib.unideb.hu/megjelent/html/56152b05d8821 This paper introduces and analyses education of professional teachers and support of school site to this professionalism in Finnish education context. First, the aims and content of teacher education is analysed and discussed. Three main areas, crucial to the professionalism of teachers were recognised to be: teachers’ knowledge base, their willingness and skill to collaboration and partnership and, moreover, willingness and skillto life-long-learning. Second, the school site support to teacher professionalism is analysed theoretically and empirically and discussed. Versatile leadership, teachers’ professionalism, meaningful learning, versatile physical and virtual learning environments and, moreover, the versatile use of networks and partnerships of the school were recognised as important for teacher professionalism.Peer reviewe

Kodin ja koulun digitaalinen kumppanuus

In this study, possibilities of using digital technology, the actual use of technology, and experiences of technology use in the home and school partnership are studied in the context of digitalization of the society. From a pragmatic viewpoint, information about the use of digital technology in home and school collaboration is built through collaborative development activity between the participating teachers, students and parents and through their experiences of the activity. The research and development process was implemented – following key principles in home and school partnership, innovation diffusion and design research – in collaboration between the researcher and the teachers, parents and students of an elementary school during the 2009-2010 school year and the fall term of 2010. A total of 20 teachers, 47 students and 69 parents took part in the research and development activity. The researchers’ development-oriented partnership with the teachers, students and parents played a key role in the research and development process. Guided through the process by the researcher, the students, teachers and parents brainstormed and designed innovations on the use of digital technology in home and school collaboration as well as tested the innovations in school practice. The material collected during the study was analyzed inductively through qualitative content analysis. A material database developed using relational database software facilitated processing and analysis of the large and varied study material, flexible linking of analysis categories, and visualization of multi-dimensional study results. The main result of the study, a model of digital partnership, shows that digital technology can be used in versatile ways to support participation, learning and informing in home school collaboration. However, realizing the support requires attention on 1) practices, 2) resources and, 3) agency related to the use of technology. For teachers, students and parents to experience the use of digital technology in home and school collaboration as motivating, efficient, reachable and reliable, attention should be placed on the practices of digital technology use: support, rules, responsibilities, and the opportunity to jointly improve the practices. Resources, consisting of available equipment and software, user skills, available time, coping, and attitudes also have an impact on forming the digital partnership. The third building block in the digital partnership, agency, empowers every actor at the school level: the teacher, the student and the parent, to participate in and feel being part of the partnership – while paying attention to the needs of each actor, their common goals and collaborative improvement. The digital partnership model shows that at its best the use of digital technology can enrich the collaboration between home and school and create completely new opportunities in supporting learning, participation and information delivery. Digital technology will not replace face-to-face interaction but enables new practices that align with the needs and goals of 21st century homes and schools. The digital partnership model allows study of current digital practices in home and school collaboration as well as invites discussion on the practices from the viewpoint of possibilities in digitalization, home and school partnership and collaborative development.Tutkimuksessa tarkastellaan teknologian käyttöön liittyviä mahdollisuuksia, teknologian käyttöä sekä siihen liittyviä kokemuksia kodin ja koulun kumppanuudessa digitalisoituvan yhteiskunnan viitekehyksessä. Tieto digitaalisen teknologian käytöstä kodin ja koulun kumppanuudessa rakentuu pragmatistisesta näkökulmasta tutkimukseen osallistuneiden toimijoiden; opettajien, oppilaiden ja vanhempien yhteiskehittämisen ja kokeilujen sekä tässä toiminnassa syntyvien kokemusten kautta. Tutkimus- ja kehittämisprosessi toteutettiin kodin ja koulun kumppanuuden,innovaatioiden käyttöönoton ja design-tutkimuksen periaatteiden mukaisesti yhteistyössä tutkijan ja alakoulun opettajien, oppilaiden ja vanhempien kanssa lukuvuoden 2009-2010 sekä syyslukukauden 2010 aikana. Tutkimus- ja kehittämisprosessin osallistui yhteensä 20 opettajaa, 47 oppilasta ja 69 vanhempaa. Tärkeässä roolissa tutkimus- ja kehittämisprosessissa oli tutkijan kehittämiskumppanuus opettajien, oppilaiden ja vanhempien kanssa. Oppilaat, opettajat ja vanhemmat ideoivat ja suunnittelivat tutkijan ohjaaman prosessin aikana digitaalisen teknologian käyttöä kodin ja koulun yhteistyössä sekä testasivat kehitettyjen ratkaisujen käyttöä käytännössä. Aineisto analysoitiin induktiivisesti käyttämällä kvalitatiivista sisällönanalyysimenetelmää. Aineisto käsiteltiin ja analysoitiin relaatiotietokantaohjelman avulla toteutetussa aineistotietokannassa. Aineistotietokanta mahdollisti laajan ja moniulotteisen aineiston tehokkaan käsittelyn ja analyysin, analysoidun aineiston kategorioiden linkitysten joustavan käsittelyn sekä moniulotteisten tulosten kuvaamisen tutkimusraportissa. Tutkimuksen päätuloksena syntynyt digitaalisen kumppanuuden malli osoittaa, että digitaalista teknologiaa voidaan käyttää kodin ja koulun kumppanuuden tukemisessa monipuolisesti sekä osallistumisen, oppimisen että tiedottamisen tukena. Digitaalisten kumppanuustoimintojen toteutuminen edellyttää kuitenkin teknologian käyttöön liittyvien 1) toimintatapojen, 2) resurssien ja 3) toimijuuden huomioimisen. Jotta opettajat, oppilaat ja vanhemmat kokisivat digitaalisen teknologian käytön kodin ja koulun yhteistyössä motivoivana, tehokkaana, saavutettavana ja luotettavana, tulisi huomioida digitaalisen teknologian käyttöön liittyvät toimintatavat: tuki, säännöt, vastuut sekä mahdollisuus kehittää toimintaa yhdessä. Myös resurssit eli käytettävissä olevat laitteet ja ohjelmistot, toimijoiden taidot, käytettävissä oleva aika, jaksaminen ja asenteet vaikuttavat digitaalisen kumppanuuden rakentumiseen. Kolmas digitaalisen kumppanuuden rakentumisen osatekijä, toimijuus, antaa jokaiselle luokkatason toimijalle; opettajalle, oppilaalle ja vanhemmalle, mahdollisuuden osallistua ja kokea osallisuutta – kunkin toimijan tarpeet, yhteiset tavoitteet sekä yhteinen toiminnan kehittäminen huomioiden. Digitaalisen kumppanuuden malli osoittaa, että parhaimmillaan digitaalisen teknologian käyttö monipuolistaa kodin ja koulun kumppanuutta sekä luo kokonaan uusia mahdollisuuksia oppimisen, osallistumisen ja tiedottamisen tukemiseen. Digitaalinen teknologia ei korvaa kasvokkain tapahtuvaa kohtaamista, mutta tuo mahdollisuuksia uudenlaisille, 2000-luvun kotien ja koulujen tarpeiden ja tavoitteiden mukaisille toimintatavoille. Mallin avulla voidaan tarkastella nykyisiä ja käytössä olevia kodin ja koulun yhteistyöhön liittyviä digitaalisia toimintatapoja sekä herättää niihin liittyvää keskustelua digitalisaation, kodin ja koulun kumppanuuden ja yhteiskehittämisen mahdollisuuksien näkökulmista

Mielisairaalamiljööstä keskiluokan asuma-alueeksi : tutkimus Nikkilän sairaalan käyttötarkoituksen muutoksesta

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Etsin pro gradu -tutkielmassani vastausta ongelmaan, miksi Nikkilän sairaalan käyttötarkoitus on muuttunut. Analysoin tutkimuksessani, mitkä eri toimijat ovat vaikuttaneet sairaala-alueen uuteen käyttöön. Tutkimukseni tarkoitus on selvittää, mitkä ovat Sipoon kunnan, Helsingin kaupungin, rakennuttajan, taiteilijoiden ja uusien asukkaiden roolit alueen muutoksessa. Tutkielmani tarkoitus on analysoida tyhjentyneen sairaalan uutta käyttöä. Nikkilän sairaala-alueen muutosprosessia selittää gentrifikaatio, jota tarkastelen Sharon Zukinin ja Neil Smithin gentrifikaatioteoriaa vasten. Zukin korostaa gentrifikaatioteoriassaan kulttuurin merkitystä. Kulttuurivaikutuksia Nikkilän sairaala-alueen muutoksessa selittävät Zukinin käsitteet symbolinen talous ja visuaalinen representaatio. Taiteilijat ja uusi keskiluokka ovat tärkeitä toimijoita Zukinin gentrifikaatioteoriassa. Smithin gentrifikaatioteoriassa alueen muutoksen syyt ovat taloudellisia. Smithin mukaan alueen gentrifikaation aloittavat urbaanit pioneerit, joita ovat investoijat, rakennuttaja ja julkinen valta. Smith kyseenalaistaa keskiluokan roolin alueiden muutoksessa. Haastattelin tutkimustani varten Sipoon kunnan ja Helsingin kaupungin virkamiehiä, rakennuttaja Ncc:n edustajaa ja taiteilijaa. Uusille asukkaille tein puolistrukturoidun kyselyn. Lähteenä tutkimukseni empiirisessä osiossa käytin myös selvityksiä ja maankäyttösopimuksia. Helsingin kaupungin omistaman Nikkilän sairaalan toiminta lopetettiin vuonna 1999. Sairaala-alue sijaitsee Sipoossa. Lakkauttamisen taustalla olivat hoitoideologian muutos ja Helsigin kaupungin säästötoimenpiteet. Tyhjenevälle sairaalalle mietittiin vaihtoehtoisia käyttöjä, joita olivat pakolaisten vastaanottokeskus, siviilipalvelukeskus, varuskunta ja muu hoitolaitos. Viranomaiset tulivat siihen tulokseen, että alueelle ei löydy yhtä käyttötarkoitusta, vaan alue oli pilkottava pienempiin osiin. Asumisesta tuli alueen pääkäyttö. Yhteistyöhön asuntojen sanaarauksessa päädyttiin yhden rakennuttajan, NCC:n kanssa, koska NCC sitoutui kunnostamaan suuren osan alueesta. Maankäyttösopimuksessa sovittiin alueen asemakaavoittamisesta ja maksettavista korvauksista. Alueen käytön muuttamisessa olennaista oli, että mielikuva saatiin muutettua sairaala-alueesta asuinalueeksi. Mielikuvan muuttaminen alkoi alueen nimen muuttamisella Itäiseksi Jokipuistoksi. Jokipuiston uudessa mielikuvassa korostuu jugendtyylinen puistokaupunki. Sairaalatoiminnan loputtua alueelle tulivat ensimmäiseksi taiteilijat. Taiteilijoilla on ollut tärkeä rooli alueen positiivisemman mielikuvan luomisessa. Sipoon kunnan aloitteesta taitelijat ovat saanet käyttöönsä yhden rakennuksen alueelta. Uudet asukkaat muuttivat Itäiseen Jokipuistoon Helsingin keskustasta. As Oy Lönnborgin asukkaat ovat aktiivisia asukasyhdistyksessä ja tarkastelevat asuinaluettaan kriittisesti. As Oy Pisaborgin asukkaat viihtyvät omissa oloissan ja arvostavat asuinalueensa rauhallisuutta. Suunnitteluvaiheessa on ilmennyt myös konflikteja. Ristiriitoja eri osapuolten kesken on aiheuttanut Sipoon kunnan kaavoittama kokoojatie Itäiseen Jokipuistoon. Ristiriidoista huolimatta Nikkilän sairaala-alueen gentrifikaatio on esimerkki hyvin onnistuneesta alueen muutosprosessista

Team Teaching in Invention Projects

Peer reviewe

ESBL- ja MRSA–potilaiden arjessa selviytyminen ja hoito vuodeosastolla : sairaanhoitajien kokemuksia

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata sairaanhoitajien kokemuksia ESBL- ja MRSA-kantajuuksista sekä sairaanhoitajien tiedontarvetta niistä. Lisäksi tarkoituksena oli kartoittaa ESBL- ja MRSA-potilaiden arjen tuomia haasteita sairaanhoitajien näkökulmasta. Opinnäytetyön kohderyhmänä olivat Hämeenlinnan Vanajaveden sairaalan osasto 3:n sairaanhoitajat. Työn tavoitteena oli kartoittaa mahdolliset tarpeet sairaanhoitajien lisäkoulutukselle ESBL- ja MRSA-kantajuuteen liittyen sekä tarpeet hygieniaohjeistuksen päivittämiselle. Opinnäytetyön tutkimuksellisessa osuudessa selvitettiin vuodeosaston sairaanhoitajien kokemuksia siitä, miten potilaan ESBL- ja MRSA-kantajuus vaikuttaa sairaanhoitajien päivittäiseen hoitotyöhön sekä millaisia haasteita sairaanhoitajat kokevat kantajuuden tuovan vuodeosaston ESBL- tai MRSA-potilaiden arkeen. Lisäksi oli tarkoitus selvittää, millaista tietoa sairaanhoitajilla on kantajuuksista sekä millaiseksi he kokevat potilaiden ohjaamisen kantajuuden suhteen. Tutkimus toteutettiin haastattelemalla Vanajaveden sairaalan osaston 3 kuutta sairaanhoitajaa. Haastatteluteemoissa käsiteltiin taustatietoja koulutuksesta ja hygieniaohjeistuksen sisällöstä, sairaanhoitajien tietoutta ESBL:stä ja MRSA:sta, kantajuuden tuomia haasteita arjessa sekä kokemuksia ESBL- ja MRSA-kantajan ohjaamisesta. Haastattelut litteroitiin ja aineiston analyysimenetelmänä oli sisällönanalyysi. Tutkimustuloksista ilmeni, että Vanajaveden sairaalan osaston 3 sairaanhoitajat osaavat ohjata ESBL- ja MRSA-potilaita ja kohtaavat osastolla erilaisia haasteita eristyspotilaiden hoitotyössä. Sairaanhoitajilla on mielestään liian vähän koulutusta ESBL- ja MRSA-kantajuuksiin liittyen, mikä näkyy myös osan tietämyksessä. Suojapukeutumista sairaanhoitajat toteuttavat eri tavoin. Esiin nousi, että suojavaatteiden käytössä on epäkohtia. Opinnäytetyön tuloksena syntyi käsihygieniaan liittyvät ohjeet käsienpesusta, desinfioinnista ja suojakäsineiden riisumisesta. Ohjeissa havainnollistettiin kuvin käsienpesun, desinfioinnin ja suojakäsineiden riisumisen eri vaiheet.Nursing patients with ESBL and MRSA on the ward : registered nurses’ experiences The purpose of the thesis was to illustrate the experiences of the registered nurses in ESBL- and MRSA-infected ward and the nurses’ need of information concerning the ESBL- and MRSA-infections. Additionally, the purpose was to map the challenges the ESBL- and MRSA-patients meet from the view of the nurses. The target group of the thesis was the registered nurses of ward 3 of Vanajavesi Hospital in Hämeenlinna. The goal of the thesis was to map the possible needs for the nurses’ additional training concerning ESBL- and MRSA-infections and the needs for updating of the hygiene instructions. In the research part of the thesis the authors discussed the experiences of the nurses’ in the ward, how the ESBL- and MRSA-infection of the patient affects the daily routine of the nurses and what kind of challenges the nurses encounter in the ESBL- and MRSA-patients’ everyday life. Furthermore, the purpose was to map the quality of information of the nurses on infections and how they perceived the patient education about the ESBL- and MRSA-infections. The research was carried out by interviewing six registered nurses of the ward 3 of Vanajavesi Hospital. The survey themes included background information on education and the contents of hygiene instructions, the nurses’ knowledge of ESBL and MRSA, the challenges infection brought to routine and the experiences in the patient education with ESBL- and MRSA-infected patients. The interviews were transcribed and the analysis method was content analysis. The findings showed that the respondents were capable to educate the ESBL- and MRSA-patients and meet different kinds of challenges concerning the nursing of the patients in isolation. The nurses considered their knowledge and amount of education concerning the ESBL- and MRSA-infections small. The nurses’ use of the protection clothing varied and there were flaws in their use of it. The outcomes of the thesis were the instructions concerning hand hygiene: instructions for the hand wash, disinfection and the removal of medical gloves. The instructions demonstrate graphically the hand wash, disinfection and the removal of medical gloves in stages

Tietointensiivisten asiantuntijapalveluiden hankinta : case: tietotekniset asiantuntijapalvelut kaupan alan yrityksissä

Siirretty Doriast

Making with Micro:bit : Teachers and Students Learning 21st Century Competences through the Innovation Process

Innokas Network works with schools and other stakeholders to develop 21st Century Competences in education. In this work we present a maker pilot study in which Innokas Network introduced Finnish teachers to the Innovation Process and the Micro:bit programmable device for supporting students’ 21st Century Competences. We show preliminary results of the study and discuss the relevance of maker projects and the Innovation Process for learning 21st Century Competences in the Finnish educational context. 100 participating Finnish teachers received in-service training in Micro:bit technology and learned to apply the technology within the Innovation Process. After the training, the teachers used the technology in class projects. They reported on their projects using blog narratives and research questionnaires. In addition, 850 participating students answered a questionnaire on their experiences. The results of an initial analysis point to a positive view of the maker-related Innovation Process and Micro:bit technology as a way for both teachers and students to learn 21st Century Competences.Peer reviewe